Post by valerie on Mar 10, 2011 22:23:34 GMT 2
Hello! valerie se täällä kuikuilee ja kiinni suapi mailista katri@clayr.net. Pelihistoriaa löytyy sellaiset 8-9 vuoden verran, pääsääntöisesti ihmisropeista - tämän lisäksi mukaan mahtuu myös pari fantasiapeliä sekä HP-roolipelejä. Ylläpitäjänä olen toiminut muutamassa roolipelissä ja tällä hetkellä pelailen Phoenixissa, Londonissa ja Nextissä enemmän ja vähemmän aktiivisesti
Ja sitten päästään tähän keskimmäiseen Middletonien vesaan:
Cara Middleton, kuvissa Gemma Arterton
lumililja.net/notdale/cara.htm
Earls Hill 17, Middletonien farmi
Pelinäyte
(napattu Phoenixista)
Klubi-ilta ystävien kesken oli tervetullutta vaihtelua arkeen. Vaikka Neriah tiesi, että muut tulisivat hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan jonkinlaisessa humalassa, oli hän silti lupautunut lähtemään ulos. Neriah ei piitannut oikeastaan vaikka kaikki hänen ympärillään olisivat olleet humalassa, nainen otti tästä huolimatta vain drinkin tai pari. Päälle oli puettu jostakin komeronpohjilta musta mekko koristuksineen ja jalkaan oli tarkoin valittu D&G:n kulta-mustat korkokengät. Neriah oli viimeistellyt aukijätetyt hiuksensa vielä lakalla, mutta ei sentään ollut suurkuluttanut koko pulloa – bilettämisessä luonnonkiharoista oli oikeastaan vain apua.
The Metropolitaniin ei ollut kovinkaan pitkä matka ja se taittui kätevästi samoissa korkokengissä – Neriahin jalat olivat tottuneet kyllä korkokengillä sipsutteluun, mutta varsinkaan sateisina päivinä hän otti usein vaihtokengät mukaan – ja no, eihän sitä nyt sopinut merkkikenkiä kastella. Vaikka säätiedotus ei ollutkaan luvannut sadetta, käppäili Neriah silti terassin kautta vetämään pressut huonekalujen ylle. Marmorista tehty pöytä ei juuri kärsisi, mutta märällä sohvalla ei ollut niinkään mukavaa istuskella. Metropolitan oli avannut ovensa juuri äskettäin ja huhuttiin sitäkin, että se toisi kilpailua rikkaiden suosimalle Coconut Groovelle – vaan mistäs sen tiesi. Tottakai Neriah oli ollut niin Coconut Groovessa kuin varmaan kymmenessä muussakin Phoenixin yökerhossa, mutta varsinaista vertailukuvaa hän ei ollut lähtenyt rakentamaan.
Viimeisteltyään ulkomuotonsa vielä pitkällä tummalla takilla – mistä vetoa, että illalla tulisi kuitenkin viileä – oli Neriah valmis lähtemään kohti Metropolitania. Kävelymatka vei kymmenisen minuuttia ja saavuttuaan ovelle, Neriah jäi vielä odottelemaan kahta ystävätärtään. Kun koko porukka oli vihdoin paikalla, siirtyivät he sisäpuolelle. Neriah olis kuitenkin mennyt kiltisti jonon hännille ja odottanut varmaankin sen pari tuntia, mutta sattumoisin Julia ja Tiffany olivat varanneet yökerhosta yhden VIP-tilan. Se tarkoitti sitä, että he saisivat viettää aikaansa täysin omassa huoneessaan ja täysin rauhassa – tai no, rauhasta ei voinut puhua, kun tunsi Julian ja Tiffin. Julia oli yhtälailla avannut piikin ja sanonut, että tytöt voisivat ihan hyvin tilata heidän laskuunsa – Neriah kuitenkin tunsi olonsa hieman epämukavaksi pummailun kanssa, joten hän piti omaa rahapussiaan aina lähellä.
Hengattuaan VIP-tilassa noin kymmenisen minuuttia, alkoi kurkkua kuitenkin kuivata. Julia ja Tiff olivat jo hyvässä vauhdissa kohti humalaa, mutta Neriah sen sijaan ei ollut juonut vielä yhtäkään. Niinpä hän lähti suunnistamaan kohti baaritiskiä niin kuin normaali ihminen – VIP-tiloihin tarjoilusta tuli vain passattu olo.
”Daiquiri”, Neriah tilasi ja jäi odottelemaan drinkkiään baarimikolta.
Jees, näillä mennään =)
Ja sitten päästään tähän keskimmäiseen Middletonien vesaan:
Cara Middleton, kuvissa Gemma Arterton
lumililja.net/notdale/cara.htm
Earls Hill 17, Middletonien farmi
Pelinäyte
(napattu Phoenixista)
Klubi-ilta ystävien kesken oli tervetullutta vaihtelua arkeen. Vaikka Neriah tiesi, että muut tulisivat hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan jonkinlaisessa humalassa, oli hän silti lupautunut lähtemään ulos. Neriah ei piitannut oikeastaan vaikka kaikki hänen ympärillään olisivat olleet humalassa, nainen otti tästä huolimatta vain drinkin tai pari. Päälle oli puettu jostakin komeronpohjilta musta mekko koristuksineen ja jalkaan oli tarkoin valittu D&G:n kulta-mustat korkokengät. Neriah oli viimeistellyt aukijätetyt hiuksensa vielä lakalla, mutta ei sentään ollut suurkuluttanut koko pulloa – bilettämisessä luonnonkiharoista oli oikeastaan vain apua.
The Metropolitaniin ei ollut kovinkaan pitkä matka ja se taittui kätevästi samoissa korkokengissä – Neriahin jalat olivat tottuneet kyllä korkokengillä sipsutteluun, mutta varsinkaan sateisina päivinä hän otti usein vaihtokengät mukaan – ja no, eihän sitä nyt sopinut merkkikenkiä kastella. Vaikka säätiedotus ei ollutkaan luvannut sadetta, käppäili Neriah silti terassin kautta vetämään pressut huonekalujen ylle. Marmorista tehty pöytä ei juuri kärsisi, mutta märällä sohvalla ei ollut niinkään mukavaa istuskella. Metropolitan oli avannut ovensa juuri äskettäin ja huhuttiin sitäkin, että se toisi kilpailua rikkaiden suosimalle Coconut Groovelle – vaan mistäs sen tiesi. Tottakai Neriah oli ollut niin Coconut Groovessa kuin varmaan kymmenessä muussakin Phoenixin yökerhossa, mutta varsinaista vertailukuvaa hän ei ollut lähtenyt rakentamaan.
Viimeisteltyään ulkomuotonsa vielä pitkällä tummalla takilla – mistä vetoa, että illalla tulisi kuitenkin viileä – oli Neriah valmis lähtemään kohti Metropolitania. Kävelymatka vei kymmenisen minuuttia ja saavuttuaan ovelle, Neriah jäi vielä odottelemaan kahta ystävätärtään. Kun koko porukka oli vihdoin paikalla, siirtyivät he sisäpuolelle. Neriah olis kuitenkin mennyt kiltisti jonon hännille ja odottanut varmaankin sen pari tuntia, mutta sattumoisin Julia ja Tiffany olivat varanneet yökerhosta yhden VIP-tilan. Se tarkoitti sitä, että he saisivat viettää aikaansa täysin omassa huoneessaan ja täysin rauhassa – tai no, rauhasta ei voinut puhua, kun tunsi Julian ja Tiffin. Julia oli yhtälailla avannut piikin ja sanonut, että tytöt voisivat ihan hyvin tilata heidän laskuunsa – Neriah kuitenkin tunsi olonsa hieman epämukavaksi pummailun kanssa, joten hän piti omaa rahapussiaan aina lähellä.
Hengattuaan VIP-tilassa noin kymmenisen minuuttia, alkoi kurkkua kuitenkin kuivata. Julia ja Tiff olivat jo hyvässä vauhdissa kohti humalaa, mutta Neriah sen sijaan ei ollut juonut vielä yhtäkään. Niinpä hän lähti suunnistamaan kohti baaritiskiä niin kuin normaali ihminen – VIP-tiloihin tarjoilusta tuli vain passattu olo.
”Daiquiri”, Neriah tilasi ja jäi odottelemaan drinkkiään baarimikolta.
Jees, näillä mennään =)